maanantaina, kesäkuuta 25, 2007

Juhannuksen taikaa

Ihana kesä. Juhannus vierähti lasten kanssa reissatessa. Monet kaverit ihmettelevät jokavuotista juhannusreissaamistamme, mutta mikäpä sen parempi aika reissata lasten kanssa huvipuistoissa ym. kuin juhannus. Perjantaina Särkänniemessä oli kyllä porukkaa, mutta enimmiltä jonottamisilta vältyimme ja pienet miehet saivat koluta kummitusjunat, tukkijoet (päivän suosikki), leppäkertut ja lentävät lentokoneet. Tervakoskella vietimme yön kavereiden luona. Ihana kun pojat saivat taas pitkästä aikaa leikkiä Tervakosken kavereiden kanssa. Jännä nähdä pienistä, miten helppoa on vuoden tauon jälkeen taas leikkiä ja touhuta keskenään; ihan kuin näkemisestä ei olisi aikaa ollenkaan. Leikit ja jutut käyvät niin hyvin yhteen. Samahan se on meillä aikuisilla. Lapsuudenaikaiset ystävät ovat aina yhtä tuttuja ja läheisiä; asuvat he sitten kuinka kaukana tahansa.

Lauantai vierähti Muumimaailmassa. Eelikin uskaltautui halailemaan ja pussailemaan muumeja. Pienen miehen iloja. Ihanan rauhallista touhuilua. Muumimaailma on siitä kiva paikka, että tilaa on ja saavat pojat rauhassa käppäillä, kun väkeäkin oli sopivasti. Meikäläiseen iski auringonpistos. Olo oli kamalan huono koko päivän ja yön vietin hotellihuoneen wc:ssä.. Opiksi ja ojennukseksi äidillekin ensi kerralla hattu päähän paahteeseen.

Tänään kunnassamme haastatellaan kunnanjohtajaehdokkaita. Onneksi hyviä hakijoita on ilmaantunut useita ja valinta on varmasti vaikea. Ehkä useammankin hakijan olisi voinut haastatella, kun kerran pätevyyttä ja kunnanalan tuntemustakin löytyi useammalta. Mutta saa nähdä; eiköhän siihenkin pestiin sopiva ihminen löydy. Valtuuston kokous on 2.7 ja silloin tehdään valinta.

Mielenkiinnolla seurailen hoitoalan palkkauksen kehittymistä. Keskustelua käydään suuntaan ja toiseen. Palkat on saatava kohdilleen työn vaativuuteen ja vastuullisuuteen nähden. Mikä se kohtuus sitten kenekin mielestä on ja kuka viulut maksaa? Kunnilla ei ainakaan ole varaa.

sunnuntaina, kesäkuuta 03, 2007

Nollamaksuluokan lakkauttaminen puhuttaa

Vilkkaasti keäsn alku hurahtaa. Perjantaina oppilaitoksessamme pidettiin kahdet juhlat, toiset jatkaville ja toiset valmistuville. Toivotan lämpimästi onnea kaikille uuteen ammattiin valmistuville ja etenkin lähihoitajille, jotka pääsevät aloittamaan todenteolla raskasta mutta sitäkin antoisampaa työuraa. Eilen oli Veetin ensimmäinen kevätjuhla ja pikkumies esiintyi Sisu-kissana. Ihana nähdä pienten eka-ja tokaluokkalaisten tomeraa esitystä.

Valtakunnan politiikassa päivähoidon nollamaksuluokan lakkauttamisen suunnittelu puhuttaa. Eikä suotta. Nollamaksuluokkaan kuuluvat pienituloisimmat yksinhuoltajat, pätkätyöläiset ja opiskelijat. Hallitus antaa toisella kädellä yksihuoltajille lapsilisän korotusta 10 euroa kuukaudessa ja toisella kädellä ottaa pois enemmän lasten päivähoitomaksuissa. Yhteiskuntamme vain eriarvoistuu, kun pienituloisten on mietittävä työnteon järkevyyttä päivähoitomaksujen korottuessa. Jäädään kotiin, erkaannutaan työnteosta ja sosiaalisesta verkostosta. Yhteiskuntamme eriarvoistuu entisestään. Huolestuttavaa.

Kuntapolitiikan saralla Leppävirran kunnassa otettiin sekä kunnanvaltuutettujen (lukuunottamatta passista kieltäytyneitä) että kunnan työntekijöiden keskuudessa käyttöön käytöspassi. Savon kielellä tietenkin. Idea on mielestäni hyvä näin, koska me valtuutetut voimme esimerkillämme rakentaa me-henkeä ja olla osaltamme tukemassa kodin ja koulun kasvatustyötä. Jos valtuustossa emme osaa noudattaa reilun pelin sääntöjä ja kohdella toisiamme kunnioittavasti, miten voimme odottaa sitä kunnan työntekijöiltä tai lapsiltamme? Passihan ei takaa hyviä käytöstapoja, mutta hyvä muistutus se on meille aikuisillekin reilun pelin ajatuksesta ja siitä miten toisia tulisi kohdella. Kannattaisi meidän kaikkien joskus muistaa passin sanoja lainaten, että "muuttii suattaa olla oekeessa".