Välitetään
Viikko on mennyt apeissa tunnelmissa. Kauhajoen tragedia puhuttaa ja toivottavasti myös herättää meidät kaikki. Nuorten mielenterveystyö on heikoissa kantimissa ja lisäresursseja tarvitaan. Aselupien myöntämiseen on puututtava. Toisaalta pitää muistaa myös yhteisöllisyyden merkitys. Miten huomioimme toisemme ja muistamme kertoa heille välittämisestä? Useita kysymyksiä herää ja varmasti meistä jokainen on viikon aikana pysähtynyt näiden kysymysten äärelle.
Yksi on joukosta poissa. Kaipauksella muistelen eduskuntavaalityössänikin tukena ollutta toveria, joka menehtyi vaikeaan sairauteen. Osanottoni omaisille ja läheisille.
Elämä jatkuu arjen myötä. Muistetaan kuitenkin joka päivä kertoa läheisille, miten tärkeitä he ovat.
VOI HYVÄT HYSSYKÄT!
Vaalityö kiihtyy kiihtymistään niin meillä kuin muuallakin. Vaalikoneet avautuvat. Nopeimmat ja aktiivisimmat ehdokkaat ovat käyneet mielipiteensä lataamassa niihin. Savon Sanomat on avannut varjovaalisivustonsa, josta jo innokkaimpien ehdokkaiden itselle antamia ylimääräisiä ääniä on jouduttu poistamaan. Mitähän vielä? Lehden alkavat pursuta ehdokkaiden enemmän ja vähemmän aikaisempia luottamushenkilöitä parjaavia kirjoituksia; oman egon nostaminen toisia morkkaamalla taitaa olla päivän teema. Ja ehkä muutaman tulevan viikon.
Vaalit ovat vakava asia. Etenkin kuntavaalit. Ne ehdokkaat, jotka valtuustoihin valitaan, tulevat päättämään monista kuntalaisten arkeen vaikuttavista asioista. Se sijaan, että asioista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä, keskustelu käydäänkin lehtien palstoilla henkilökohtaisella tasolla. Kuitenkin; ei vaalien pitäisi olla NIIN vakava asia, että päivät pitkät naputellaan itselle ääniä varjovaaleissa. Ehdokkaat tekevät diilejä keskenään; jos sä äänestät mua niin mä äänestän sua; eri kunnista tietenkin. Toki on varmaan nimen muistamisen kannalta hyvä olla etujoukossa, mutta mitä lienee varjovaalien tuloksella merkitystä oikeaan äänestämiseen, kun puolueaktiivit ympäri maan äänestävät omia ehdokkaitaan; tuntematta. Nähtäväksi jää.
Median merkitys kaikkineen varmasti korostuu suurissa kaupungeissa. Meillä 10 000 asukkaan Leppävirralla uskon monella muulla asialla olevan enemmän painoarvoa valittaessa omaa ehdokasta. Persoonalla, puolueella, tekemisillä ja tekemättä jättämisillä. En tiedä miten muualla.
Vaalit on iloinen asia. Vaikka keskustelu käy kiivaana siitä, kuka millekin pallille pääsee, on hyvä muistaa yksi tärkeä juttu. Äänestäjät päättävät. Toki tämä tosiasia voi vähän ahdistaa, kun yhtään ääntä ei ennen vaaleja ole annettu. Ja hyvä niin. Voi huoletta jättää kaikenlaisen pohdinnan vaalien jälkeen. Demokratian suolaa, sanoisin.
Ikäihmisten palvelut remonttiin
Olen seurannut eri puolilla maatamme käytyä keskustelua kunnallisvaaliteemoista. Ikäihmisten palvelut puhuttavat kaikkialla. Ikäihmisten määrän lisääntyessä kuntien on pakko (onneksi!) pysähtyä miettimään, miten palvelut saadaan säilytettyä laadukkaina. Vanhuutta ei pidä käsitellä ongelmana vaan yhtenä elämänvaiheena. Toki vanhuuteen usein kuuluu sairastaminen ja toimintakyvyn heikkeneminen, mutta ennaltaehkäisevää työtä ei voi unohtaa. Talousahdingossa painivat kunnat yrittävät hoitaa sairauksia, mutta myös ennaltaehkäisyyn panostamalla säästetään tulevaisuudessa. Esim. muistineuvoloiden työ kantaa hedelmää siinä, että muistiongelmaiset ihmiset joutuvat laitoshoitoon aiempaa myöhemmin kun muistiongelmiin saadaan apua ajoissa. Samoin kotihoitoon panostamalla voidaan tukea kotona selviytymistä pidempään. Tuntuu siltä, etteivät päätöksentekijät useissa kunnissa osaa tai jaksa ajatella nenäänsä pidemmälle. Joskushan päätöksentekijätkin ovat vanhoja ja voihan vaikka ajatella sitä kuuluisaa omaa napaansa palveluita kehitettäessä...
Savon Sanomat uutisoivat viikonloppuna Leppävirralla toimivasta kotisaattohoidosta. Vaikka periaatteellisesti ajattelen tämänkin olevan kunnan tehtävänä, ei voi kuin ihailla sitä, että yksityinen palveluntuottaja ymmärtää näin tärkeän asian. Aika moni meistä toivoo saavansa elää elonsa ehtoon omassa kodissaan ja myös kuolla siellä. Kotiin annettava saattohoito lisää elämänlaatua ja toisaalta myös säästää kunnan euroja, kun saattohoitoa ei tarvitse näiden ihmisten osalta toteuttaa sairaalassa.
Ehdokaslistat selvillä
Kunnallisvaalien ehdokaslistat on tänään jätetty. Aamun paikallislehtemme, Soisalon Seutu uutisoi jo tänään painoon mennessä tiedossa olleiden ehdokkaiden nimet. Listoja selaillen voi huomata sen, ettei ehdokkaiden haaliminen ole ollut muillakaan helppoa. Jossain vaiheessa kesää liki jokainen ryhmittymä kertoi ehdokashankinnan olevan hyvässä mallissa ja jotkut jopa kertoivat sen olevan helppoa. Uskoisin, että listat olisivat ääriään myöten täynnä, mikäli se noin helppoa olisi. Meillä demareilla on mielestäni hyvä ja kattava lista. Toki olisin toivonut listan olevan pitempi, mutta hyvä näinkin. Ehdokashankinnassa tuli selvästi esille se, että nykypäivänä ihmiset kokevat vapaa-ajan olevan niin tiukoilla, ettei sitä haluta uhrata politiikalle. Toisaalta en ainakaan omalta kohdalta koe valtuustotyöskentelyn kovinkaan rasittavana, vaikka olenkin monessa asiassa ehkä joskus liiankin perusteellinen. Mutta toisaalta meillä valtuusto kokoontuu ehkä 8 kertaa vuodessa. Enemmän aikaa vievät lautakunnat, johtokunnat ym. Toinen asia, joka monen ehdokkaaksi kysytyn mielissä pyöri on julkinen keskustelu kunnassamme. Eräskin ehdokaskandidaatti sanoi, että vaikka politiikka kiinnostaakin ei hän halua ehdoin tahdoin tulla haukutuksi nimellään julkisesti paikallislehdessä. Surullista. Tottahan se on, että esim. valtuutetut laittavat itsensä alttiiksi myös arvostelulle, mutta arvostelun pitäisi kohdistua asioihin ja päätöksiin, ei ihmisten henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Tässä Leppävirrallakin olisi opittavaa.
Sunnuntaina Leppävirran Sosialidemokraatit järjestivät perinteisen rantakalan yhdessä Eläkkeensaajien kanssa. Kansanedustaja Tuula Väätäinen oli mukana sekä kertomassa valtakunnan politiikan kuulumiset että myös kannustamassa meitä vaalityössämme. Kiitos siitä Tuulalle! Liki 50 ihmistä vauvasta vaariin kajautti ilmoille kahden pelimannin säestyksellä Metsäkukkia ja tunnelma oli sen mukainen. Näitä perinteitä on ihana saada olla jatkamassa.
Koulua ja perusturvaa
Viikot vain vierähtävät kovaa vauhtia kohti syksyä. Kunnallisvaalien lähestymisen voi nähdä kaikesta; kahvipöytäkeskusteluista, lehtien täyttymisestä mielipidekirjoittelusta ja muusta hulinasta. Meillä Leppävirralla vaalityö on aiemmin ollut melko lailla säyseää ja asiallista. Saa nähdä miten näiden vaalien alla käy; ennakkotunnelmat ainakin lupaavat vähän muuta. Toivottavasti olen väärässä. Kunnallisvaalit ovat kuntalaisten tulevaisuuden kannalta erittäin merkittävät; päätetäänhän valtuustossa ja lautakunnissa arjen asioista. Toivottavasti äänestysaktiivisuus nousee ja saamme kattavan ja asioista kiinnostuneen uuden valtuuston. Äänestäjäthän sen päättävät, joten on mielestäni turha ennen vaaleja pohtia sitä, kenelle mikäkin paikka kuuluu. Se niin kunta- kuin muussakin politiikassa harmittaa, että joillekin ihmisille tuntuu olevan tärkeämpää se, minkä paikan saa, kuin se mikä on kuntalaisten etu. Mutta näin kai se menee kaikkialla; valitettavasti.
Olin eilen mukana koululautakunnan kokouksessa; pitkään. Käsittelimme ensi vuoden talousarviota. Meillä Leppävirralla koulu toimii hyvin, mutta tulevaisuuden uhkakuvina myös siellä on rahojen riittävyys. niinpä on osattava katsoa myös eteenpäin, uskallettava tehdä hyviä ratkaisuja, jotta myös tulevaisuuden koululaiset saavat laadukasta ja monipuolista opetusta; niin peruskoulussa kuin lukiossakin. Tänään työpäivän jälkeen sama jatkuu perusturvassa, jonka menojen kasvu huolestuttaa, jälleen kerran. Kuitenkin siitä huolimatta ennaltäehkäisevään työhön on uskallettava panostaa. Esityslistalla on tekemämme valtuustoaloite nuorten mielenterveystyöntekijän palkkaamisesta kuntaan. Se jos mikä on kauaskatseisuutta ja ennaltaehkäisyä. Uskon mielenterveystyöntekijän palkkamisen sekä ehkäisevän nuorten syrjäytymistä että myös vähentävän tulevaisuudessa merkittävästi erikoissairaanhoidon kustannuksia tältä saralta. Toivottavasti osaamme tehdä hyviä päätöksiä.
Hei,