Atomeja purkamaan
Kaksi päivää vierähtivät erittäin antoisassa koulutuksessa; Gerontologisen hoitotyön koulutuspäivillä. Tietoa ja osaamista gerontologiseen hoitotyöhön maassamme todellakin riittää. Ja kiinnostusta. Vanhustyön tilasta tehdyt arviot kuitenkin kertovat toista käytännön toiminnan tasolta. Harmi on, jos tietotaitoa ei osata tai esim. resurssipulan vuoksi pystytä tuomaan käytäntöön. Vai lienevätkö asenteet enemmän esteenä tässäkin? Uusia innovaatioita, tekemisen tapoja on uskallettava soveltaa myös hoitotyössä. Jos tanssien päästään vessaan taluttamista helpommalla, miksipä ei tanssittaisi. Hyvää eettistä keskustelua virisi sekä koulutuksen aikana että myös sen jälkeen. Itse kunkin meistä on hyvä aina silloin tällöin herätä pohtimaan elämän peruskysymyksiä; omia arvojamme ja asenteitamme, jotta päivä päivältä kasvaisimme paremmiksi ihmisiksi sekä ammattilaisina että muussakin elämässä. Erään luennoitsijan loppusanoihin; Eisteinin ajatukseen, on helppo yhtyä monessa elämän asiassa: "On vaikeampaa murtaa ennakkoluuloja kuin atomeja".
Maakuntaa pohtimassa
Lauantaipäivä vierähti Pohjois-Savon sosialidemokraattien seminaarissa pohtimassa maakuntamme tilaa ja tulevaisuutta. Antoisa ja keskusteleva seminaari. Tällaisia yhteisiä pähkäilyhetkiä me demaritkin tarvitsemme. On rikkaus, että mielipiteitä on ja kompromissejakin saadaan aikaiseksi.
Useaan otteeseen viime viikkojen aikana olen tätä mietiskellyt. Toisten kuuleminen ja etenkin kuunteleminen; vaikka hyvinkin omista käsityksistä ja arvomaailmasta eriävät mielipiteet antavat aina itselle ajattelemisen aihetta. Ja ymmärrystä myös toisen ihmisen mielipiteen kunnioittamiseen. Joillekin poliitikoille tämä vaan tuntuu olevan erityisen vaikeaa. Antaa kaikkien kukkien kukkia, tässäkin.
Huomenna kunnanhallituksemme aloittaa kunnanjohtajakandidaattien haastattelut. Ei tule mielenkiintoa puuttumaan tästäkään viikosta. Ja uskon tämänkin pelin menevän loppujen lopuksi päivä päivältä mielenkiintoisemmaksi. Toivottavasti löydämme innovatiivisen henkilöstö- ja elinkeinojohtajan. Sitä me nyt todella tarvitsemme.
Politiikan viikko
Ns. "politiikan viikko" tarkoittaen liki jokapäiväisiä palavereita ja kokouksia alkaa olla arkiviikon osalta pikkuhiljaa pulkassa. Maanantain kunnanhallitus päätti haastatella ensi viikolla neljä kunnanjohtajakandidaattia. Hakijoita oli kaiken kaikkiaan 18, mikä on Leppävirran kunnalle hyvä asia; imago on vieläkin voimissaan. Hyvä sellainen. Mielenkiintoisia hakijoita on haastateltavana. Uskon edelleen vakaasti siihen, että saamme hyvän kunnanjohtajan edellisen hyvän tilalle. Eilen hyvästelimme yhteisissä läksiäisissä sekä kunnanjohtajan että kunnankamreerin. Molemmat ovat tehneet erinomaista työtä kuntalaistemme hyvinvoinnin eteen. Kunnankamreeri on eläkepäivänsä todellakin ansainnut ja kunnanjohtaja uuden pestinsä Lahdessa (ei liene ihan pienillä haasteilla varustettu sekään paikka). Erityisellä mielenkiinnolla odotan sitä prosessia, jolla kunnanjohtaja valitaan. Toivottavasti kunnanhallituksella ja valtuustolla on suurta viisautta, yhteisymmärrystä ja avarakatseisuutta. Valinnalla tulee olemaan iso merkitys kunnalle, kuntalaisille ja myös osaltaan koko Pohjois-Savolle.
Laajakaista-hanke etenee kunnissa. Kunnanhallituksemme jätti kyseisen hankkeen pöydälle odottamaan. Uskon laajakaistan olevan tulevaisuudessa jokaiselle tärkeä asia; myös syrjäkylien (oikeampi nimitys kaiketi asuinmaaseutu) asukkaille. Valtio on omalta osaltaan rahoittamassa hanketta ja Leppävirrankin tulee olla tulevaisuuden kehityksessä mukana. Ei liene ihan halpa juttu sekään, että tässä vaiheessa jäätäisiin pois hankkeesta. Myöhemmin liittymiseen ei saata apuja valtiolta herua. Vettä, sähköä ja tulevaisuudessa laajakaistaa; halusimme tai emme. Niin se maailma vain tuntuu menevän.
Viikonloppu tulee vierähtämään demaririennoissa; lauantaina seminaarin ja sunnuntaina Leppävirran demareiden perinteisen rantakalan merkeissä. Tänään on ollut ihana vain olla; katsastella maailman menoa rauhassa kotisohvalla; näitäkin päiviä on hyvä elämään mahtua.
Vanhustenhuollon laatuako?
Vanhustenhuolto maassamme on huonoissa kantimissa. Nyt myös valtakunnan media on siitä uutisoinut. Nämä asiat on nostettava pöydälle, avoimeen keskusteluun, jottei silmiä enää suljettaisi. Toisaalta valitettavasti tällainen keskustelu leimaa vanhustenhuollon kokonaisuudessaan, vaikken usko ylilyöntejä monessakaan paikassa loppujen lopuksi tapahtuvan.
Vanhustenhuollon laatua turvaamaan ollaan suunnittelemassa uutta lakia. Tämän lain tulee ulottua sosiaalihuollon laitoksiin ja palvelutaloihin. Laki säädöksineen luo turvaa ja pohjaa vanhustyölle; kriteerejä ja toimintaohjeita, muttei kuitenkaan ratkaise ongelmia. Maassamme hoitohenkilökunta on ammattitaitoista, osaavaa ja työhönsä antautuvaa. Uskon hoitohenkilökunnan edelleen, tiukasta työtahdista huolimatta, antavan asiakkailleen parasta mahdollista hoitoa ja hoivaa. Työssäjaksaminen on äärirajoilla, kun sijaisia ei saada tai sijaisia ei saada ottaa ja hoitohenkilökunta paikkaa toistensa sairaslomia.
Luottamushenkilöiden ympäri Suomenmaan on herättävä. Samalla kun valtio lykkää kunnille lisää velvoitteita tulee valtion olla myös aktiivisessa roolissa mahdollistamassa kuntien resursseja. Niin vanhustyössäkin. Ammattitaitoisen henkilökunnan tulee saada tehdä osaamistaan ja koulutustaan vastaavaa työtä. Ja sitä työtä meillä riittää, nyt ja tulevaisuudessa. Uskon vahvasti siihen, että vanhustyön laatua lisäisi se, esim. että pitkäaikaistyöttömiä ja syrjäytymisuhan alla olevia nuoria (toki soveltuvin osin) palkattaisiin ulkoiluttamaan, pitämään seuraa ja vaikka lukemaan aamun lehtiä vanhusten hoitokoteihin ja sairaaloihin. Hoitohenkilökunnan työpanos menee tällä hetkellä useissa hoitopaikoissa välttämättömimmän hoidon ja hoivan antamiseen. Ja median uutisoinnin mukaan sitäkään ei pystytä enää tekemään. Herätys. On aika antaa arvo niille, jotka ovat meille tämän hyvinvointivaltion aikaansaaneet.
Yhteistä tahtoa löytyy
Maakuntapolitiikan ympyröihin on saanut parin viime viikon aikana tutustua oikein kunnolla. Viime viikolla Pohjois-Savon liiton valtuusto kokoontui antoisaan seminaariin kauniille Tahkolle. Seminaarin annissa oli hyvää etenkin se, että eri alojen osaajat kertoivat elinkeinoelämän innovaatioista ja niiden synnystä. Viimeistään nyt talouden taantuman aikana on kuntasektorillakin uskallettava olla innovatiivisia; tehdä uusia ennakkoluulottomia avauksia. Joskus tai aika useinkin tuntuu siltä, että kuntakenttä on kaikessa hierakisuudessaan jäykkä ja valitettavasti myös hyvin ennakkoluuloinen uusien ja erilaisten innovaatioiden toteuttamiseen. Pysytään vanhassa kulttuurissa ja toimintatavoissa. Ajatellaan niin, että kun vuosikymmenien ajan on tehty tietyllä kaavalla, ei siitä uskalleta poiketa. Vieläkään valitettavasti. Pakko olisi uskaltaa, jotta tässä maailman ajassa myös kunnat selviävät.
Tiistaina ja keskiviikkona Itä-Suomen maakuntaliittojen hallitukset, maakuntajohtajat ja valtuustojen puheenjohtajisto kokoontuivat yhteiseen seminaariin upean kosken maisemiin Imatralle. Tärkein anti seminaarista oli yhteisen tahdon löytyminen moneen asiaan. Entisenä varkautelaisena, siellä työssäkäyvänä ja juuret Varkauteen omaavana erityisen hyvää oli avoin keskustelu ja vahva yhteinen näkemys ja tahtotila Stora Enson tehtaiden säilymisen puolesta Varkaudessa. Tällaista tahtotilaa maakunnan sisällä ja Itä-Suomen maakuntien välillä tarvitaan; huoli on yhteinen, ei pelkästään Varkauden. Kerrannaisvaikutukset muuhun teollisuuteen ja etenkin ihmisten konkreettiseen arkeen ovat niin mittavat, ettei taakkaa siitäkään näkökulmasta voi Varkaudelle sysätä.
Eilen Sosialidemokraattien eduskuntaryhmä kokoontui kesäkokoukseensa Kuopioon. Saimme ilon hakea Eero Heinäluoma vieraaksemme Leppävirralle. Keskustelu metsäteollisuuden tulevaisuudesta aina vanhustenhoidon laatuun kävi vireänä ja varmasti moni sai ajattelemisen aihetta Heinäluoman konkreettisista ja inhimillisistä ajatuksista. Ja itse kukin sai taas potkua ja jaksamista kuntapolitiikankin saralle näinä haasteellisina aikoina.
Hei,