Mia Hahtala

Saavista kaataen

Vettä tulee kuin saavista kaataen. Samalla mitalla viikonlopun aikana ministerit ovat ottaneet kantaa kuntien velvoitteisiin. Valtiovarainministeri Katainen kehottaa kuntia investointeihin, vaikka sitten velkarahalla. Investoinneilla toki huolehditaan omalta osaltaan siitä, ettei työttömyys ryöstäydy käsistä. Kuitenkin hallitus pitää toimillaan (tai paremminkin tekemättä toimia) huolta siitä, että vastuu ja kustannukset jäävät kunnille. Kunnat painivat jo nyt talousahdingoissaan ja pyrkivät huolehtimaan jollain tavalla edes välttämättömistä lakisääteisistä palveluistaan. Monet kuntapäättäjät joutuvat tosissaan näinä aikuina miettimään lomautuksia, verojen korotuksia ja investointien jäädyttämistä. Valtiota tarvittaisiin apuun monessa kunnassa.

Yle uutisoi tänään, että peruspalveluministeri Risikko haluaa säätää vanhustenhuollosta erillisen lain, joka muuttaisi nykyiset laatusuositukset sitoviksi. Samaan lakiin tulisi myös kirjata parinkuntien oikeus samaan hoitopaikkaan. Erityisen kannatettava ajatus. Tällä hetkellä laatusuositukset toki ovat olemassa, mutta niiden sitouttaminen lakiin toisi laadukkuutta hoitoon. Samalla päivänselvää tulisi olla se, ettei pariskuntia eroteta toisistaan elon ehtoopuolella. Ihmisen itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa myös elon ehtoopuolella. Toisaalta ongelmallisena tässäkin on se, että lakeja ja säädöksiä tiukentamalla kunnat joutuvat entistä ahtaammalle.

Yhteiskunnassamme on tänä päivänä varallisuutta enemmän kuin koskaan ennen. Ei tarvitse kuin katsoa ohiajavaa liikennettä, kun huomaa toinen toistaan upeampien katumaastureiden täyttävän tiet. Tästä huolimatta syrjäytyminen lisääntyy, tuloerot kasvavat, rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät entisestään. Millainen on tulevaisuutemme hyvinvointi-Suomi tällä menolla?

posted by miahahtala @ 18:45