Virtahepoja ja hattivatteja
Viime päivinä valtakunnan politiikan saralla on kuhissut. Keskustalaiset huutavat kilpaa peliinsä uusia puheenjohtajakandidaatteja. Keskustelussa ovat virinneet niin virtahevot kuin hattivatitkin. Hienoa, että mielikuvitusta ja iloa riittää, vaikka peli näyttää käyvän kovana. Paula Lehtomäen kieltäydyttyä kunniasta on pelikenttä avoimena. Savon Sanomat hehkuttaa päivä toisensa jälkeen puheenjohtajakilpaa. Ja uusia nimiä siihen. Löytyneekö perikeskustalaisesta väestä varteenotettavaa haastajaa kaupunkilaiselle Kiviniemelle? Keskusta yllättää aina. Jätän sen toisen samankaltaisen lauseen nyt mainitsematta.
Eduskunnasta kuuluu kummia. Yllättävää tapahtui, kun Sauli Niinistö sai selkeän epäluottamuslauseen kansanedustajilta. Mielenkiintoista touhua. En koskaan ole ollut mikään suuri ryhmäkurin kannattaja, mutta ihmettelen tapaa, jolla hallituspuolueet nyt toimivat. Kukaan ei näytä luottavan enää kehenkään. Siitä ei hyvää seuraa, valitettavasti. Ja tämä hässäkkä tuskin on Heinäluoman vika, kuten kansanedustaja, kokoomuksen varapuheenjohtaja Kataja viittasi kommenteissaan. Tai sitten Heinäluoma on niin suuri ja mahtava mies, että kannattaa pelätä. Hienoa.
Ilokseni Heinäluomasta tuli demariryhmän puheenjohtaja. Olen aina arvostanut Heinäluoman tapaa toimia suoraselkäisesti ja reilusti. Uskon Eeron pystyvän luomaan sekä eduskuntaryhmään että myös puolueeseemme edelleen suoraselkäisyyttä ja tuomaan hyvää ja rakentavaa oppositiopolitiikkaa niin eduskuntaan kuin ruohonjuuritasollekin.
Olen avannut uudet nettisivuni osoitteessa www.miahahtala.fi. Samalla blogini muuttuu osoitteeseen miahahtala.blogspot.com
Uutta Vuotta
Uusi Vuosi vaihtui kauniin lumisessa säässä. Uuden vuoden vaihtuessa on hyvä pysähtyä pohtimaan mennyttä vuotta ja samoin uutta tulevaa; niin politiikan saralla kuin omassa elämässäkin.
Uuden vuoden haasteet kunnissa ovat varmasti edellisen vuoden haasteita vieläkin kovemmat, kun talouden taantuman jäljet iskevät entistä kovemmin ihmisiin ja heidän läheisiinsä. Leppävirralla aloittaa uusi kunnanjohtaja työssään huomenna ja haasteita riittää. Sisä-Savon Sanomien kolumnissa tässä taannoin ehdotettiin tulevalle kunnanjohtajallemme kirjaa "Hyppy syvyyteen". Kertoo varmaan jotain kuntapolitiikkamme nykytilasta. Mutta syvyydestä on hyvä ponnistaa ylöspäin. Kun vaan tahtoa riittää.
Piirille puheenjohtaja
Leppävirran kunnassa nostettiin veroprosenttia 19:sta. Asia herätti mielenkiintoa mediassa jo hyvissä ajoin ennen kokousta, sillä taloustoimikunnan suunnitelmissa vilauteltiin prosentin nostamista parin vuoden aikajänteellä yli 20:n. Korotus on maltillinen ja pysymme edelleen veroprosentin alhaisuudessa Pohjois-Savon kuntien eturintamassa. Ja palvelut; niiden turvaamisen kun tulee olla kaiken lähtökohtana. Keskusteluhan oli valtuustossa vireää, kuten meillä yleensäkin on tapana olla. Toki hieman erikoista on se, että verokeskusteluun käytettiin aikaa tunti ja vartti ja äänin 32-3 veroja nostettiin. Kompromissi varmaan monin osin.
Pohjois-Savon sosialidemokraatit kokoontuvat piirikokoukseensa meille Leppävirralle ensi lauantaina; samana päivän kuin keskusta ja kokoomuskin kokoontuvat tahoillaan. Niin meillä kuin ilmeisesti keskustallakin on edessä uuden piirin puheenjohtajan valinta. Tilanne ainakin meillä on mielenkiintoinen; ehdokkaina neljä hyvää ja pätevää miestä. Allekirjoittaneenkin nimeä ovat lehdet pyöritelleet. Mielenkiintoinen tehtävä todella. Toisaalta kuitenkin ajattelen, että piirin puheenjohtajan tehtävä tulee hoitaa täydellä panostuksella. Samoin koen, että sen mihin ryhtyy täytyy hoitaa mahdollisimman hyvin. Ja omissa luottamustehtävissäni on tällä hetkellä riittävästi tekemistä. Toisaalta ongelmaksi on vähän tehty se, ettei ehdokkaiden joukossa ole naista. Täyte-ehdokkaaksi ei kannata alkaa, vaikka siksi että on nainen. Ja persoonahan tuohonkin tehtävään pitää valita; sama se, nainen vaiko mies.
Flunssaa pukkaa meilläkin. Pienet miehet ovat kaikki kolme enemmän ja vähemmän flunssan kourissa ja viikko meneekin nyt pieniä hoivaten. Mutta ulkona on kaunis sää, vaikka näin sisätiloista ihaillen.
Kohti syksyä
Syksy on vihdoin tullut ja piha lakaistu odottamaan puhtaanvalkoista lumipeitettä. Elämässä on tapahtunut suuria muutoksia ja nyt on aika palata arkeen. Päivä kerrallaan.
Politiikan rintamalla humisee kunnan talousarvion tiimoilta. Taloustoimikuntamme antoi alustavia esityksiä kunnan talouden tasapainottamiseksi. Meillähän tilanne ei onneksi ole katastrofaalinen, mutta jotain on tehtävä ettei sellaista pääse syntymäänkään. Arvovalintoja nämäkin. Keskustelu viriää kuumana. Veroja ei saisi korottaa eikä palveluja leikata. Organisaatioiden uudistus ja virkamiesjohdosta karsiminen tuntuvat olevan päivän sana. Toki meidänkin kunnan organisaatiossa on tarkastelemisen varaa, mutta esimerkiksi perusturvan osalta muutoksia on vuosien varrella tehty paljon. Enemmän taitaa olla siellä ongelmana ainakin työntekijöiden näkökulmasta se, ettei lähiesimiehiä ole riittävästi. Jotain on kuitenkin tehtävä tulevaisuus mielessä. Tänään työkokouksen keskustelu toivottavasti antaa yhteistä näkemystä, kuntalaisten hyväksi.
Atomeja purkamaan
Kaksi päivää vierähtivät erittäin antoisassa koulutuksessa; Gerontologisen hoitotyön koulutuspäivillä. Tietoa ja osaamista gerontologiseen hoitotyöhön maassamme todellakin riittää. Ja kiinnostusta. Vanhustyön tilasta tehdyt arviot kuitenkin kertovat toista käytännön toiminnan tasolta. Harmi on, jos tietotaitoa ei osata tai esim. resurssipulan vuoksi pystytä tuomaan käytäntöön. Vai lienevätkö asenteet enemmän esteenä tässäkin? Uusia innovaatioita, tekemisen tapoja on uskallettava soveltaa myös hoitotyössä. Jos tanssien päästään vessaan taluttamista helpommalla, miksipä ei tanssittaisi. Hyvää eettistä keskustelua virisi sekä koulutuksen aikana että myös sen jälkeen. Itse kunkin meistä on hyvä aina silloin tällöin herätä pohtimaan elämän peruskysymyksiä; omia arvojamme ja asenteitamme, jotta päivä päivältä kasvaisimme paremmiksi ihmisiksi sekä ammattilaisina että muussakin elämässä. Erään luennoitsijan loppusanoihin; Eisteinin ajatukseen, on helppo yhtyä monessa elämän asiassa: "On vaikeampaa murtaa ennakkoluuloja kuin atomeja".
Maakuntaa pohtimassa
Lauantaipäivä vierähti Pohjois-Savon sosialidemokraattien seminaarissa pohtimassa maakuntamme tilaa ja tulevaisuutta. Antoisa ja keskusteleva seminaari. Tällaisia yhteisiä pähkäilyhetkiä me demaritkin tarvitsemme. On rikkaus, että mielipiteitä on ja kompromissejakin saadaan aikaiseksi.
Useaan otteeseen viime viikkojen aikana olen tätä mietiskellyt. Toisten kuuleminen ja etenkin kuunteleminen; vaikka hyvinkin omista käsityksistä ja arvomaailmasta eriävät mielipiteet antavat aina itselle ajattelemisen aihetta. Ja ymmärrystä myös toisen ihmisen mielipiteen kunnioittamiseen. Joillekin poliitikoille tämä vaan tuntuu olevan erityisen vaikeaa. Antaa kaikkien kukkien kukkia, tässäkin.
Huomenna kunnanhallituksemme aloittaa kunnanjohtajakandidaattien haastattelut. Ei tule mielenkiintoa puuttumaan tästäkään viikosta. Ja uskon tämänkin pelin menevän loppujen lopuksi päivä päivältä mielenkiintoisemmaksi. Toivottavasti löydämme innovatiivisen henkilöstö- ja elinkeinojohtajan. Sitä me nyt todella tarvitsemme.
Politiikan viikko
Ns. "politiikan viikko" tarkoittaen liki jokapäiväisiä palavereita ja kokouksia alkaa olla arkiviikon osalta pikkuhiljaa pulkassa. Maanantain kunnanhallitus päätti haastatella ensi viikolla neljä kunnanjohtajakandidaattia. Hakijoita oli kaiken kaikkiaan 18, mikä on Leppävirran kunnalle hyvä asia; imago on vieläkin voimissaan. Hyvä sellainen. Mielenkiintoisia hakijoita on haastateltavana. Uskon edelleen vakaasti siihen, että saamme hyvän kunnanjohtajan edellisen hyvän tilalle. Eilen hyvästelimme yhteisissä läksiäisissä sekä kunnanjohtajan että kunnankamreerin. Molemmat ovat tehneet erinomaista työtä kuntalaistemme hyvinvoinnin eteen. Kunnankamreeri on eläkepäivänsä todellakin ansainnut ja kunnanjohtaja uuden pestinsä Lahdessa (ei liene ihan pienillä haasteilla varustettu sekään paikka). Erityisellä mielenkiinnolla odotan sitä prosessia, jolla kunnanjohtaja valitaan. Toivottavasti kunnanhallituksella ja valtuustolla on suurta viisautta, yhteisymmärrystä ja avarakatseisuutta. Valinnalla tulee olemaan iso merkitys kunnalle, kuntalaisille ja myös osaltaan koko Pohjois-Savolle.
Laajakaista-hanke etenee kunnissa. Kunnanhallituksemme jätti kyseisen hankkeen pöydälle odottamaan. Uskon laajakaistan olevan tulevaisuudessa jokaiselle tärkeä asia; myös syrjäkylien (oikeampi nimitys kaiketi asuinmaaseutu) asukkaille. Valtio on omalta osaltaan rahoittamassa hanketta ja Leppävirrankin tulee olla tulevaisuuden kehityksessä mukana. Ei liene ihan halpa juttu sekään, että tässä vaiheessa jäätäisiin pois hankkeesta. Myöhemmin liittymiseen ei saata apuja valtiolta herua. Vettä, sähköä ja tulevaisuudessa laajakaistaa; halusimme tai emme. Niin se maailma vain tuntuu menevän.
Viikonloppu tulee vierähtämään demaririennoissa; lauantaina seminaarin ja sunnuntaina Leppävirran demareiden perinteisen rantakalan merkeissä. Tänään on ollut ihana vain olla; katsastella maailman menoa rauhassa kotisohvalla; näitäkin päiviä on hyvä elämään mahtua.
Hei,