maanantaina, tammikuuta 01, 2007

Hoitajien jaksamisesta uuden vuoden alkaessa

Vuosi vaihtui rauhallisissa merkeissä kotipihassa raketteja taivaalle lähetellen. Pojat olivat kovasti innoissaan ja jopa flunssaa poteva Eelikin innostui ikkunasta katselemaan räiskettä ja paukuntaa. Perinteiseen tapaan syötiin "kotiruokana" nakit ja ranskalaiset ja sipsit ja muut epäterveelliset herkut upposivat pieniin suihin. Nyt sitten jo liki arki on alkamassa; aamulla pitää herätä töihin, kouluun ja hoitoon ja ruokavaliokin muuttuu arkisemmaksi. Mukava on loma kaikille ollut, kaikki vaan loppuu aikanaan. Kaivoin jo huomisen työt esille ja muutama tunti pitäisi vielä tässä päivän kuluessa suunnitella ja pari koetta korjata. Loman kun pyhitin vain ja ainoastaan perheelle, laiskottelulle ja dekkareiden maailmalle.

Hoitajien jaksaminen puhuttaa. Sairaslomat, sekä pitkät että lyhyet lisääntyvät ja niiden syitä pohditaan. Osasyynä sairaslomien kasvulle olettaisin olevan sen, että ainakin meidän kunnassamme toimiin ja sijaisuuksiin on otettu paljon nuorta henkilökuntaa. He tekevät lapsia ja lapset puolestaan sairastelevat ainakin näin flunssa-aikana. Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle nyt ja lähivuosina ja mikäli tilalle ei saada myös nuoria työntekijöitä uusine ajatustapoineen ja ideoineen, ei työkään voi uudistua. Mielestäni hoitoalalla, kuten muuallakin tulee olla sekä vanhoja konkareita tuomassa turvallisuuttaa, että uutta verta tuomassa uusia tuulia ja ideoita. Yhdessä avoimesti keskustellen ja toistenkin näkemyksiä kuunnellen, hoitotyöstä tulee parhaiten asiakkaita palvelevaa. Äitiys- ja vanhempainlomista aiheutuvat kustannukset tulisi mielestäni jakaa kollektiivisesti kaikkien työnantajien kesken. Näin naisvaltaisten alojen työnantajille näistä lapsen ja vanhempien kannalta tärkeistä lomista ei aiheutuisi kohtuuttomia kustannuksia ja ongelmia.

Oikein hyvää, valoisaa ja elämänmyönteistä uutta vuotta 2007 kaikille toivotellen, Mia