tiistaina, marraskuuta 07, 2006

Juhlapäivää odotellessa

Päivä meni entiseen malliin huristellen pitkin Savon kaunista maaseutua ja opetustuntejakin oli iltapäivällä. Ilta touhuttiin keskenämme poikien kanssa Viljamin nukkuessa iltapäiväuniaan. Meidän neljävuotias ei suostu nukkumaan hoidossa kun kaverikaan ei nuku. Iltapäivällä sitten automatkalla nukkumatti yllätti ja kolmen tunnin iltaunien jälkeen mies puhua pupattaakin koko illan. Ja juttuahan riittää. Viljami oli taiteillut seurakunnan päiväkerhossa iskälle hienon kortin joka sitten piilotettiin odottamaan isänpäivää. Viime vuonna Viljami kertoi äitienpäivän alla, ettei ole tehnyt äidille lahjaa eikä se ole repussa.. Ihanaa salaisuuksien taikaa. Mukavia kaikki tuollaiset perinteet. Itsekin muistan kaiholla, miten synttärien aamuna odotti isän, äidin ja siskon laulua silmät kiinni teeskennellen nukkuvaa. Sisko juuri yhtenä päivänä muistutti, miten minulla oli tapana nukkua uusien tavaroiden kanssa; uudet kengät jalassa tms. Onneksi en sentään uutta polkupyörää ollut sänkyyn raahannut.

posted by miahahtala @ 21:12